Olen aina hieman kateellinen kaikille jotka voivat tehdä mummojensa tai vanhempiensa varastoista ja vinteiltä löytöjä. Itse olen asunut niin monessa asunnossa elämäni aikana, että suurin osa ylimääräisistä aarteista on kadonnut tai kadotettu kaikkien niiden kerrostalokellareiden varrella. Mutta mahtavia löytöjä tein muutama viikko sitten isoveljeni asunnon vaatehuoneesta ja vintilläkin. Asuimme aiemmin äitini kanssa siinä asunnossa ja muuttohötäkässä molemmat jätimme säilöön tavaraa, jotka saivatkin sitten lojua varastoissa pari vuotta. Lojuisivat varmaan vieläkin jollei aarrekätköjä olisi pitänyt tyhjentää veljen muuton yhteydessä.
Äitini on aikoinaan tuonut viron matkalta tuliaisiksi maatuskoja ja posliinisia pieniä nukkeja. Maatuskat ja muutamat nuket löytyivät vielä lelulaatikon pohjalta. Nuket, barbit ja pienet prinsessalinnat löysivät kotinsa meidän varastostamme (osa jatkoi matkaansa äitin varastoon), mutta maatuskoille yritän etsiä jostain sijoituskohteen kotimme sisustukseen. Joku voisi sanoa maatuskoita jo vähän menneen talven lumiksi, mutta minusta ne ovat sielviä! Etenkin tuo ylempi maatuskaparvi kultaisine päähineineen on jotenkin tosi herttainen!
Herttainen on kirjoituskonekin, haaleaa tekstiä siitä vielä tulee mutta rankkaahan sillä kirjoittaminen on. Kyllä vanhempamme aikoinaan ovat olleet todellisia rautaisia ammattilaisia kun ovat kyenneet kymmensormijärjestelmään tuommoisella!
Kesälomaan vielä kuukauden odotus, mutta toivon sitä ennen jo paljon kesäseikkailuita! Sellaisia jossa ei onnistu pudottamaan pankkikorttia matkalle...
